Varaslähtö lukumaratoniin Potterien merkeissä!

Parisen päivää sitten iski tunne, että olisi taas aika kerrata Harry Potterit! Keksin, että lukumaraton voisi olla paras tapa tämän toteuttamiseen. Vaikka Blogistaniassa vietetään lukumaratonin kakkoskierrosta vasta huomenissa, päätin itse ottaa pienen varaslähdön. (: Varsinaiseen tempaukseen en siis osallistu, keskiviikko kun ei välttämättä enää onnistu aikatauluiltaan.

Yleensä lukumaratoneihin kehotetaan varaamaan monipuolista luettavaa, mielellään myös lyhyehköjä kirjoja, jotta siihen yhteen tiiliskiveen ei kerkiä puutumaan. Ajattelin nyt silti yrittää ihan vain pelkillä Potter-kirjoilla. Tämä on ensimmäinen maratonini, joten toivottavasti homma ei käy liian yksitoikkoiseksi. Toisaalta Rowlingin luomaan taikamaailmaan kyllä uppoaa helposti useammaksikin tunniksi.. :) Jos tämä onnistuu, saatan joskus myöhemmin maratoonata jäljelle jäävät kirjatkin.

Maraton starttaa NYT ja jatkuu 12 tuntia tästä eteenpäin, toisin sanoen lopettelen kymmenen maissa illalla. Käyn silloin tällöin päivittelemässä edistymistäni tähän postaukseen. Sen pitemmittä puheitta, Alohomora Harry Potter ja Viisasten kivi!


Klo 11.40
"Jaha", hän sanoi pehmeällä äänellä, "Harry Potter. Meidän uusi - julkkiksemme."

Noin puolessa välissä Viisasten kiveä mennään ja tahti on pysynyt ihan kelvollisena. (: Kohta olisi tarkoitus syödä vähän jotain, mutta ehtiihän siinä samalla myös lueskella! 


Klo 13.30
Ei ollut ensimmäinen kerta kun Likusteritie nelosen aamiaispöydässä rähjättiin.

Viisasten kivi on nyt kahlattu läpi ja Salaisuuksien kammio on alkumetreissään. Lukuputkea katkaisee vähän se, että täytyy hetkeksi tarttua imurin varteen ja sitten käydä lenkittämässä koira. Yllättävän hyvin tässä on kuitenkin edennyt, suunnilleen sellaista 100 sivun tuntivauhtia. 


Klo 16.30
"Ovat silmänsä vihreät kuin rupikonnahillo, hiuksensa tummat kuin kuin musta noki. Oispa minun hän, saisin ystävän. Hälle pimeyden lordikin tappion koki."

Sata sivua Salaisuuksien kammiota lukematta! 


Klo 17.40
Harry Potter oli monin tavoin erikoinen poika. Ensinnäkin kesäloma oli hänen mielestään inhottavin aika vuodesta. Toiseksi hän teki oikein mielellään läksynsä, mutta joutui puurtamaan niitä salaa yösydännä. Lisäksi hän sattui olemaan velho.

Salaisuuksien kammio takana, Azkabanin vanki alkaa! :) Yllättävän mukavasti tahti on pysynyt kasassa, vähän alkaa jo puuduttamaan ja huomio herpaantumaan, mutta lyhkäiset tauot auttavat saamaan keskittymiskykyä takaisin. Kirjojenkin sivumäärä näkyy kasvavan, minä kun ihan muistin että Azkabanin vanki olisi ollut lyhyempi kuin edeltäjänsä! :D


Klo 21.00
Harry ei aivan tarkkaan tiennyt, miten hänen oli onnistunut päästä Hunajaherttuan kellariin, tunnelin läpi ja taas takaisin linnaan. Hän tiesi vain, että paluumatka oli sujunut alta aikayksikön eikä hän ollut pannut oikein mitään merkille, koska hänen päässään takoi keskustelu, jonka hän oli juuri kuullut.

Tästä lähtee loppukiri! Vielä tunti aikaa lueskella! Azkabanin vanki jää auttamatta kesken, höh. Loppuun olisin saattanut ehtiä, ellen olisi ihan pakostakin hairautunut katsomaan kuuden maissa Doctor Whota televisiosta.. Hupsis.


Klo 22.00
"Ne teki sen!" hän kuiskasi Harrylle. "Minä e-en usko tätä - ne teki sen!"

Ohi on! Azkabanin vangissa pääsin sivulle 347, vähän päälle sata jäi vielä jäljelle. Yhteissivumääräksi tulee siis laskujeni mukaan 1047 sivua. :) Pääsin yli tuhannen, mikä oli mielessäni epävirallisena tavoitteenakin. Nyt vain vähän harmittaa, että annoin Doctor Whon houkutella mukaansa - olisin siinä ajassa ehtinyt niukin naukin Azkabanin vangin loppuun. ;D

Loppujen lopuksi maratonista jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis. Etukäteen mietin, miten kummassa sitä jaksaa istua 12 tuntia kirjan ääressä. En ole koskaan ennen edes yrittänyt moista extremesuoritusta. Joskus kirjojen pariin uppoaa kyllä tuntikausiksi, mutta ikinä ennen en ole lukenut putkeen lähes koko valveillaoloaikaani. Mutta hauskaahan se oli! Voisin hyvin kuvitella tekeväni näin uudelleenkin ja joskus osallistuvani myös blogistanian järjestämiin lukumaratoneihin. :)