Symbologian professori Robert Langdon herää keskellä yötä firenzeläisessä sairaalassa haava päässään. Hän ei muista mitään parista edellisestä vuorokaudesta - ei myöskään merkillisestä esineestä, joka on piilotettu hänen takkinsa vuoriin.
Pian Langdon saa havaita, että hänellä on perässään joukko aseistettuja takaa-ajajia. Hän pakenee kuumeisesti seuranaan harvinaisen kylmäpäinen nuori nainen, jonka nokkeluuden ansiosta hän ylipäätään on hengissä. Kaksikko selvittää yhdessä Langdonin hallussa olevien pahaenteisten symbolien merkitystä. Mysteerin avaimeksi paljastuu Dante Alighierin eeppinen runoelma Jumalainen näytelmä, joka johdattaa heidät huikealle matkalle läpi kolmen suurenmoisen kaupungin ja lopulta syvälle maan uumeniin, missä uinuu hirviö...
 |
| Adlibris.com |
Robert Langdon tempaistaan jälleen mukaan kutkuttavaan jännitysnäytelmään, kun hän herää yllättäen firenzeläisestä sairaalasta ja huomaa menettäneensä muistinsa viimeisen parin päivän ajalta. Ampumahaava hänen päässään kielii jostain pahasta, minkä lisäksi hänen takkinsa vuorista löytyy mystinen esine, jota Langdon ei koskaan muista nähneensäkään.
Ei kulu aikaakaan kun Langdonilla on jo perässään takaa-ajajien joukko. Hän onnistuu pakenemaan nokkelan nuoren lääkärin Sienna Brookin avulla, ja kaksikko alkaakin yhdessä purkaa esineen arvoitusta. Pian selviää, että ratkaisu kaikkeen saattaa löytyä maailmankuulusta Danten Jumalaisesta näytelmästä. Langdonin ja Siennan on kuitenkin pidettävä kiirettä - samaan aikaan jollakulla on nimittäin omat suunnitelmansa ihmiskunnan pään menoksi..
Olen odotellut koko kevään innolla Dan Brownin uutukaista, rakastan nimittäin etenkin Enkeleitä ja demoneita ja Da Vinci -koodia! Kaikki muutkin Brownin kirjat on tullut luettua, ja vaikka tätä edeltävä Kadonnut symboli tuottikin aavistuksen pettymystä, niin uskoin Infernon kiinnostavimpine aiheineen pelastavan tilanteen. Niin kuin se pelastikin.
Juoni jaksoi koukuttaa loppuun asti, eikä minua ole koskaan erityisemmin haitannut se yksityiskohtaisuus, jolla näissä kirjoissa esitellään esimerkiksi historiallisten teosten tai henkilöiden taustoja. Muutenkin Inferno on taattua Brownia: se pitää sisällään symboleita, kätkettyjä viestejä, aikarajan, takaa-ajoa ja loppupuolen käännekohdan, jossa lukija huomaa tulleensa vedätetyksi. Hyvis-pahis-asetelmakaan ei ole liian ilmiselvä. Pääosassa on vanha kunnon Langdon, jonka seikkailuiden seuraamisesta pidän kovasti.
Kirjassa on vahvasti esillä maailman huolestuttavan nopea väestönkasvu ja siihen liittyvät kysymykset. Aihe sinänsä on sellainen, mitä en ole koskaan erityisemmin miettinyt, mutta nyt lukiessa se herätti väkisinkin ajatuksia. Vai mitä vastaisitte tähän kirjassa esitettyyn hypoteettiseen kysymykseen: Jos saisit tilaisuuden vetää vivusta ja tappaa sattumanvaraisesti puolet maailman väestöstä, tekisitkö sen? Entä jos sinulle sanottaisiin, että ellet vedä vivusta, ihmisrotu kuolee sukupuuttoon sadan vuoden kuluessa?
Ei Inferno aivan vedä vertoja Brownin ensimmäisille teoksille, mutta on kuitenkin lukemisen arvoinen. Suosittelen kokeilemaan!
Arvosana: * * * *
Aloitin itseasiassa aiemmin keväällä kahlaamaan läpi Jumalaista näytelmää (Elina Vaaran uudempi käännös), juurikin silmälläpitäen Infernoa, ja sain Helvetin osuuden luettua juuri sopivasti ennen tämän lukemista. Melko haastavaa tekstiähän se on, mutta siitä sitten ehkä lisää joskus tulevaisuudessa, jos saan myös kaksi opuksen jälkimmäistäkin osiota luettua.. :D
Hihhih, minäkin juuri bloggasin tästä! =D Minäkin tykkäsin tästä. Kadonnut symboli oli hieman keskinkertainen, vaikka siinäkin oli mielenkiintoinen aihe. Nyt jälkeenpäin tajusin, että yksi Brownin kirjojen valteista on nimenomaan Euroopassa seikkailu (Symboli taisi sijoittua Washingtoniin) ja eihän sille voi mitään, että Euroopan historia ja kulttuuri on kiinnostavampaa... Ja Infernossa oltiin taas Euroopassa, ja taikaa oli taas mukana! =D
VastaaPoistaAivan, tuota Eurooppa-valttikorttia minäkin olen miettinyt! :D Jotenkin Kadonneen symbolin miljöö ei vain vetänyt vertoja Pariisille, Roomalle, Venetsialle ja muille Euroopan seikkailukohteille. Ja samaa mieltä olen myös tuosta Euroopan historian ja kulttuurin suuremmasta kiinnostavuudesta: tähänkin asti Brownin aiheet ovat hiponeet jotain jo edes vähän ennalta kuultua tai tuttua aihetta, niin että sekin on lisännyt sitä mielenkiintoa tietää lisää.
PoistaToivottavasti tämän saisin pian kirjastosta luokseni... Kuulostaa hyvältä, että tämä oli mielestäsi parempi kuin Kadonnut symboli. Se on minunkin mielestäni ollut huonompi kuin kaksi ensimmäistä Langdonista kertovaa kirjaa.
VastaaPoistaPeukut pystyyn, että pian kolahtaa kirja kirjastosta! :) Tämä tuli luettua aika nopeaan, kun koukutti paikoitellen aika pahasti ja halusi vain äkkiä tietää mistä on kyse. :D
PoistaMinäkin toivon että tämä löytäisi pian luokseni kirjastosta, odotan koukuttavaa lukuelämystä. :) Huomasin muuten äsken suosikkikirjoistasi että tykkäät Cassandra Claresta. *peukku* Pitäisi itsekin lukea noita muitakin osia kuin vaan eka.
VastaaPoistaOi, lue ihmeessä! Etenkin Varjojen kaupungit -sarja on hyvin koukuttava.. :D Ja peukut pystyyn Infernolle!
PoistaHuonompi kuin Symboli mikä mielestäni oli aavistuksen keskitasoa parempi. Inferno alkaa erinomaisesti ja kiinnostaa aika pitkälti mutta mahalasku tulee kun aletaan selvittämään "kuka kukin todellisuudessa on". Loppuratkaisu aika laimea myös. Enkelit & Demonit taitaa olla liian vaikea ylitettäväksi mitä tulee Robert Langdon tarinoihin, olisi ehkä seuraavassa kirjassa aika pitää paussia tältä saralta.
VastaaPoistaTottahan se on, että Enkelit ja demonit on aika kova haastaja kirjailijan muille teoksille. :) Ei tämä millään sille pärjää, mutta oli kuitenkin itselle ihan kiinnostava.
PoistaSain tämän juuri kuunneltua äänikirjana, ja sanoisin, että ei huonoin, mutta ei paraskaan Dan Brownin kirja. Väestöongelmakysymys oli puhutteleva, mutta sinällään viihdyttävän kirjan tehoja vei toisteisuus verrattuna aiempiin Robert Langdon -tarinoihin.
VastaaPoistaOmat suosikkini Brownin tuotannossa ovat Meteoriitti, Da Vinci -koodi sekä Enkelit ja Demonit.
Ihan samaa mieltä, ei huonoin, muttei paraskaan! Meteoriitista en muista enää paljoakaan, alkaa olla jo niin kauan aikaa lukemisesta, mutta Da Vinci -koodi ja Enkelit ja demonit on useampaankin kertaan kahlattu läpi.
PoistaJuupajoo..
VastaaPoistaOstinpa tämän kirjan sitten pelkästään -Dan Brown- nimen perusteella. Pidin kovasti DaVinci Koodista ja Enkeleistä ja demoneista, mutta tämä kirja.. Silkkaa huttua alusta loppuun. Tai siis lukuun 74, johon asti jaksoin tätä kahlata. Hukkaan heitettyä aikaa sekin kaikki tyynni. "Yritysmuodot ja niiden verotus" on melkein mielenkiintoisempaa luettavaa ja se on jo koko puiseva opus sekin.
1 / 5
Höh, harmi ettei iskenyt. Onhan se kuitenkin ymmärrettävää, kun rima on jo kahden muun huipputeoksen takia aika korkealla. :)
PoistaLuin kirjaa useita viikkoja (englanninkielisenä ladattuna Amazonista jo aikaa sitten) ja sain vasta nyt loppuun. Ei siis koukuttanut lukemaan kerralla. Vähän liikaa toistoa kuten joku jo totesi, mutta matkakuumeisena sai etsimään lisätietoa Istanbulista sekä miettimään väestönkasvun kehitystä.
VastaaPoistaTabletilla lukiessa on tarkistettava viittaukset historiaan ja taideteoksiin samantien netistä ja Brownin kirjoista tarkistettavaa löytyy. Lukukokemus laajenee samalla.