Holly Smale - Geek Girl, Matalalentoa mallitaivaalla

15-vuotias Harriet on pesunkestävä nörtti. Hän rakastaa nippelitietoa, pukeutuu Nalle Puh -puseroihin eikä voisi vähempää välittää muodista tai tyylistä. Mutta kun Harrietin paras ystävä, mallinurasta haaveileva Natalie raahaa hänet muotimessuille, käy hullusti. Ison mallitoimiston kykyjenetsijä nappaa Natin sijasta haaviinsa Harrietin, josta tulee maailmankuulun muotisuunnittelijan uusi kasvo. Sydämentykytyksiä aiheuttaa myös vastustamattoman komea mallipoika Nick.

Ennen kuin kömpelöstä ankanpoikasesta kuoriutuu täysverinen joutsen, täytyy Harrietin kuitenkin selvitä monista ihmissuhdekiemuroista, mm. isän ja äitipuolen aviokriisistä sekä nörtti-ihailijastaan Tobysta.

Goodreads.com

Harriet Manners on nörtti. Näin ajattelevat Harrietin itsensä lisäksi ainakin hänen luokkansa oppilaat, joiden suosiossa hän ei erityisemmin ole. Harrietin elämä kääntyy päälaelleen, kun hänen paras ystävänsä ja mallinurasta haaveileva Natalie raahaa hänet mukaan muotimessuille. Siellä mallitoimiston kykyjenetsijä huomaakin Natin sijaan Harrietin, ja tälle tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa koko elämänsä kertaheitolla. Mutta tekeekö asema muodin huipulla elämästä yhtään sen helpompaa tai Harrietista sen suositumpaa ikätovereidensa keskuudessa?

Geek Girl - Matalalentoa mallitaivaalla avaa uuden hauskan sarjan muodin ja triviatiedon maailmaan. Se on mukavan kevyttä ja harmitonta lukemista, joka kuitenkin pureutuu samalla nuorten arkielämään ja tutuksi käyneeseen vastakkainasetteluun, jossa toisessa ääripäässä ovat "ne suositut tyypit" ja toisessa muiden hyljeksimät, joukosta erottuvat. Esillä on myös nuorten epävarmuus itsestään ja identiteetistään - kuitenkin kevyen huumorin siivin.

Juoni ei ole kaikin puolin täysin uskottava, vaikka mitäpä minä muotimaailmasta tietäisin. Liikoja tämä ei kuitenkaan häiritse. Mitenkään tavattoman syvällinen kirja tämä ei ole, mutta se tuskin on tarkoituskaan. Sopii ehkä aivojen nollaamiseen vähän raskaamman kirjallisuuden jälkeen.

Osa hahmoista jää hieman yksiulotteisiksi. Harriet on koheltava ja kaikkitietävä nörtti, Alexa luokan ilkeä primadonna ja Harrietin isä lapsen tasolle jämähtänyt hössöttäjä. Ainut asia, joka kuitenkin oikeasti kävi hermoilleni, oli malliagentti Wilbur ja hänen keksimänsä lempinimet Harrietille. Hahmo tuntuu keinotekoiselta, ja hänen repliikkinsä rakentuvat pelkästään näihin noin sataan kutsumanimeen, joihin sisältyvät esimerkiksi Rusoposkiseni ja Beibi-beibi Panda. Varmaan ihan ymmärrettävää, miksi alkoi jo loppuvaiheilla vähän kiehuttaa.. ;D

Geek Girl sopii parhaiten lukijoille, jotka nauttivat pienestä sanailusta, kommelluksista ja ehkä pienestä piipahduksesta muodin maailmaan. Myös hauskaa triviatietoa on luvassa, eihän Harrietia turhaan kutsuta nörtiksi! Hän tietää esimerkiksi, montaako lihasta ihmiskeho tarvitsee puhumiseen tai mikä on ankarasti kiellettyä Singaporessa. Tiedätkö sinä?

Arvosana: * * *

5 kommenttia:

  1. Juuri äskeisen bloggaamasi kirjan (Valkea kuin lumi) olin juuri lukenut, kun bloggauksesi ilmestyi ja tätä ajattelin aloittaa luultavasti seuraavaksi, kun olen saanut nyt kesken olevan kirjan luetuksi. Ajattelin vain kertoa, kun minua nauratti, miten samoja kirjoja luetaan melkein samaan aikaan. Tietysti tämä johtuu siitä, että nämä molemmat ovat juuri ilmestyneitä, mutta silti. Ei tästä suomennoksestakaan ole tainnut vielä kukaan ennen sinua blogata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, melkoisia yhteensattumia kyllä, vaikka juu, uusia ovat kumpikin. :D Tästä en ole vielä arvosteluja nähnyt, mutta sitten kun niitä ilmaantuu, niin on ihan mielenkiintoista nähdä mitä muut tykkäsivät. Pitäisi vain aina malttaa kirjoittaa ENSIN oma kommentti ja vasta sitten lukea muita - tunnun usein sortuvan siihen, että luen muiden mielipiteitä juuri ennen kuin itse kirjoitan arvion, ja sittenhän sieltä tulee napsittua vaikutteita joskus liiankin kanssa.. ;D

      Poista
    2. Jätin tuon Valkea kuin lumi -bloggauksesi lukemisen vasta siihen, kun olin itse saanut kirjasta blogattua. Tämän bloggauksesi luin kyllä, mutta toivon, ettei se hirveän paljon vaikuttaisi bloggaukseen, jonka varmaan kirjoitan loppuviikosta. On minullakin ollut välillä tuo sama vika, mutta nyt yritän olla lukematta arvioita juuri ennen omani kirjoittamista. Usein kuitenkin olen lukenut joitakin, mutta viikkoja tai jopa kuukausia ennen kirjan lukemista ja bloggaamista, koska blogitekstien perusteella usein päätän, haluanko jonkin kirjan lukea. Sellaista päätöstä on hieman vaikea tehdä, jos niitä blogitekstejä ei ensin lue. :)

      Poista
    3. Joo totta, ennen kirjan lukemista niitä tulee kyllä lueskeltua, koska juuri kirjablogien perusteella minäkin valitsen paljolti ideoita lukulistalle. :)

      Poista
  2. Tää vaikuttaa mielenkiintoiselta, täytyy katsoa jos osuu joskus vastaan :)

    VastaaPoista

Kommentit ovat aina tervetulleita! :)