perjantai 5. heinäkuuta 2013

Yann Martel - Piin elämä

Usko uskomattomaan.

Onko mahdollista, että nuori poika elää pelastusveneessä aavalla merellä yhdessä bengalintiikerin kanssa 227 vuorokautta? Yann Martel kertoo tarinan, joka ei millään voi olla totta, ja kuitenkin lukija uskoo kaiken.

Adlibris.com

Piin elämä kertoo tarinan Piscine "Pii" Molitor Patel nimisestä nuoresta intialaismiehestä, joka joutuu perheineen haaksirikkoon keskellä avomerta. Vain Pii selviää onnettomuudesta ja jää ajelehtimaan pelastusveneessä ulapalle aggressiivisen bengalintiikerin kanssa. Jälkeenpäin Pii kertoo uskomattoman tarinansa myös lukijalle, kaikessa kirjavuudessaan ja synkkyydessään.

Suunnittelin keväällä meneväni katsomaan Piin elämän elokuvana, mutta se sitten jäi. Omistan kuitenkin kirjan ja ehdin Kreikan matkan aikana sen myös lukea (hupaisinta oli, että hieman pahaenteisesti luin sen suurimmaksi osaksi päivänä, jonka vietimme laivan kannella lähisaaristossa seilaten.. ;D Hengissä ollaan!).

Alun hitaan käynnistymisen jälkeen alkaa kutkuttavin osuus, kun itse haaksirikko tapahtuu. Toisinaan Piin tunnetilojen ja tilanteen kuvailu meni niinkin pitkälle, että päähenkilön syvä epätoivo alkoi miltein tarttua itseekin. Kirja välittääkin lukijalleen hienosti jokaisen hetken. Kuten takakansi mainitsee, tarina on sellainen, ettei se millään vaikuta todelta, mutta kaiken kuitenkin uskoo. Haluaa uskoa.

Pidin yllättävän paljon osuuksista, joissa kerrottiin ohimennen eläinten käyttäytymisestä, keskinäisestä hierarkiasta ja muusta sellaisesta. Opin paljon ja ainakin oletan ne faktatiedoksi. Eläimet näkyvät toimivan kirjassa paikoitellen myös vertauskuvina, mitä tarinan loppu valottaa paremmin. Samoin useamman uskonnon kietoutuminen yhteen oli kiintoisaa - alussa niitä alettiin puida ehkä liikakin, mutta ei silti aivan liian tuputtaen.

Loppuosuus alkoi käydä paikoitellen puuduttavaksi, sillä rutiinit pelastusvenellä alkoivat pian toistaa itseään. Aivan kirjan viimeiset sivut ahmin kuitenkin jälleen kutkutuksen vallassa, sillä silloin Pii kertoo tarinansa toisestakin näkökulmasta: vähemmän sadunomaisesta ja huomattavasti karummasta. Minua tämä tarinan toinen versio jäi itseasiassa hieman häiritsemäänkin, sillä jäin miettimään, kumpaa versiota itse haluan uskoa: kirjailija kun on Piin tavoin jättänyt selvästi lukijalle mahdollisuuden valita itse mieleisensä.

Olisi mielenkiintoista nähdä elokuva ja verrata, onko se onnistunut vangitsemaan saman tunteen minkä kirja välittää. Lukea tämä kyllä kannattaa.

Arvosana: * * * ½

11 kommenttia:

  1. Katsoin vähän aika sitten tästä tehdyn leffan. Todella kaunis! Välillä aivan uskomaton, satumainen ja ihana, mutta pinnan alla on kaikkea synkkää ja ahdistavaa. Taidokas elokuva ja kirja kuulostaa vähintää yhtä vaikuttavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy jossakin vaiheessa hankkia leffa käsiini, olen kuullut monien kehuvan sitä juuri kauniiksi mutta samalla synkäksi. :)

      Poista
  2. Minä katsoin vähän aikaa sitten tämän elokuvan. Hienosti tehty, mutta jotenkin jäi vähän etäiseksi, en ihastunut ihan kympillä. Kirjaa ja elokuvaa ei voi verrata keskenään mutta uskon kyllä että en tule tätä lukemaan elokuvan katselun jälkeen.. Kiva kuitenkin että sinä tykkäsit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niinhän se tuppaa helposti kirjan pohjalta tehdyn elokuvan kanssa käymään - ihan 100% kirjan tunnelmaa ei välttämättä saada vangittua ja joskus jopa vain kirjan lukeneet saavat kaiken irti elokuvasta. o:

      Poista
  3. Minä ajattelin lukea tämän vielä - olen nähnyt elokuvan ja pidin siitä todella. Kannattaa ehdottomasti katsoa, eläinten osuus oli jännittävästi kuvattu. :)

    VastaaPoista
  4. Minullakin oli tarkoitus käydä elokuvissa tämä katsomassa, mutta se sitten jäi. Kirjan aion kuitenkin jossain vaiheessa lukea. Se on yksi niistä lukemattomista "kyllä minä sen joskus sitten luen"-pinossa olevista kirjoista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin tuo nökötti pitkään hyllyssä, mutta kun tuli tarvis saada matkalle mukaan pokkareita niin se sattui mukaan tarttumaan. :D Ja hyvä että tarttui!

      Poista
  5. Vähän harmittaa kun en mennyt katsomaan tätä leffana, vaikka suunnitelmissa oli. Kirjan olen silti ajatellut lukea, joten kiva kuulla, että oli myös lukemisen arvoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan lukemisen jälkeen harmittaa myös, koska kyllähän leffan loisto on ihan erilaista elokuvateatterin suurella valkokankaalla kuin kotona pienestä televisiosta katseltuna. :/

      Poista
    2. Niinpä! Varsinkin kun Piin elämä oli 3D- ja erikoistehoste-elokuva, niin pikkuruiselta näytöltä katselunautinnosta jäänee jotain pois. :(

      Poista
  6. Haluaisin kyllä nähdä leffan! Olen lukenut kirjan aikoinaan tuoreeltaan, ja pidin siitä hurjasti, vaikka alku tuntuikin hitaalta. Yhä nostan kirjan yhdeksi parhaimmaksi kirjaksi koskaan; toisaalta olisi mielenkiintoista lukea kirja uudestaan, että pitäisinkö vieläkin yhtä paljon. =D

    VastaaPoista

Kommentit ovat aina tervetulleita! :)