Kirjabloggaajien kesälukumaraton, än.. yy.. tee.. nyt!

Päätin osallistua vähän näin extemporeena Yöpöydän kirjat -blogin kesälukumaratonin toiseen osaan, blogini kun ei vielä ensimmäisen aikoihin ollut herännyt takaisin henkiin. Kiitos siis Niinalle tämän hostaamisesta! Tarkemmat säännöt maratoniin löytyvät tuosta ylemmästä linkistä. Olen vuooosia sitten osallistunut hieman epävirallisemmin toiseenkin lukumaratoniin, johon luin yksinomaan Harry Pottereita. Nyt tarkoituksena olisi kuitenkin hieman monipuolistaa valikoimaa. Lisäksi aikaisempi maraton oli "vain" 12 tuntia, joten saa nähdä tuleeko tämän kanssa ähky!

Tarpeeseen tämä lukumaraton kyllä tulee, sillä nyt tuntuu siltä, että olen alkanut ahnehtia lukemista kirjastosta taktiikalla "palauta yksi luettu, lainaa kaksi uutta tilalle". Kirjastotyössä erityisesti varausten ja uutuuskirjojen käsittely tuo kummasti mukanaan kaikenlaisia houkutuksia.. :D "Oho hei, en olekaan kuullut tästä kirjasta, näyttää kiinnostavalta, pitäisiköhän sitä..". Ja sitä rataa. 

En ole suunnitellut erityisen tarkasti mitä aion lukupinostani napsia, joten hieman fiilispohjalla tässä mennään. Avaan kuitenkin maratonin Kari Hotakaisen teoksella "Tarina", jota olen jo ennen maratonia ehtinyt lukea noin puoleen väliin. Päivitän tähän postaukseen tunnelmia pitkin poikin lukumaratonia. Mikäli saan joitain teoksia luettua kokonaan, teen niistä todennäköisesti ihan omat blogipostauksensa sitten myöhemmin. 

Aloitan haasteen tänään lauantaina klo 16 ja päätän sen huomenna sunnuntaina samaan aikaan. Olen tänään illalla koiranpentuvahtina, joten saa nähdä miten suuren osan ajasta saa oikeasti käytettyä lukemiseen ja miten suuri osa menee leikittämiseen! 

Muoks. Jotain hämmentävää tapahtui blogitekstin julkaisuajankohdan kanssa, se näytti jostakin syystä eilistä perjantaita, joten päätin julkaista koko tekstin uudelleen hämmennyksen välttämiseksi.

---

Lukumaratonpäivitykset:

Kello 18.00

"Sinkkuja syntyi valtavalla vauhdilla, kun ihmiset tajusivat, että toisesta ihmisestä tulee rasite kahden kuukauden seurustelun jälkeen. Viimeistään vauvat toimivat pelotteina. Sinkut saivat tuttaviltaan ensikäden tietoa, jonka perusteella oli helppo tehdä kielteinen lapsipäätös. Vauvat veivät kaiken sen ajan, joka oli tarkoitettu kuntosaleille, suoratoistopalveluille, juoruilulle, itsen tutkinnalle, kehon seurannalle, ruokavalion suunnittelulle ja rauhalliselle, keskeytyksettömälle seksille."

Lukumaratonia on nyt takana kaksi tuntia, joista olen pystynyt käyttämään ehkä vain tunnin verran lukemiseen. Koiravahdin työ on rankkaa puuhaa! Kari Hotakaisen Tarinassa olen edennyt sivujen 100-210 verran. En ole aikaisemmin lukenut Hotakaisen kirjoja, joten mitään vertailukohtaa ei löydy. Tarina on kuitenkin ihan mielenkiintoinen tapaus. Lieneekö kyse kirjoitustyylistä vai lukumaratonista, mutta minulle tulee jotenkin hengästynyt olo tästä tekstistä? :D

Kello 19.45 

Tarina on nyt paketissa! Sivuja on nyt siis takana 168, mikä ei ihan vastaa omaa lukunopeuttani, mutta näillä mennään. Jäipä erikoiset fiilikset, olisin voinut lukea tätä vähän lisääkin. Seuraavaksi vuorossa on Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen.

Kello 21.20

"Googlasin elämälleni suuntaa. Löysin uudeksi profiilikuvakseni tekstin Please don't talk to me, I fall in love so easily ja sen jälkeen kurssin, jolla opeteltiin elämän tärkeintä rakkaussuhdetta eli rakkautta itseään kohtaan."

Sivulla 120 mennään eli noin reilu puolet on takana tästäkin. Paperilla toinen on karu, mutta ihan älyttömän kiinnostava. Vaikka samaistumispintaa ei olekaan niin paljoa, niin kyllä tämä vaan pistää miettimään omaakin elämää.

Kello 00.00

Paperilla toinen on luettu juuri parahiksi keskiyöhön mennessä, sivuja on nyt siis yhteensä luettuna 355. Kutkuttaisi päästä kirjoittamaan tästä enemmänkin, mutta se ansaitsee kyllä ihan oman blogitekstinsä. Luku-urakkani taitaa olla tältä päivältä paketissa, mutta jatkuu huomenna heti kun vain saan itseni väännettyä ylös sängystä (eli aika myöhään.. :D). Seuraavaksi uskoisin tarttuvani Salla Simukan kirjaan Lukitut.

Kello 12.30

Huomenta! Eikun.. Päivää? Nukuin niin kehnosti, että maratonin pariin palaaminenkin venähti ikävästi. Täällä sitä kuitenkin taas ollaan!

Kello 13.50

"Te olette nyt vankilassa. Teidät on vangittu, koska on olemassa vahvat perusteet  olettaa, että jokainen teistä tekee jossain vaiheessa rikoksen, josta teitä kuuluu rangaista. Ette ole tehneet noita rikoksia vielä, mutta todennäköisyyslaskelmat osoittavat, että teette ne."

Salla Simukan Lukitut on nyt aloitettu ja sivulla 66. Tunnit käyvät vähiin, mutta koitan olla ottamatta liikaa stressiä loppukiristä. Lukitut ainakin alkaa mielenkiintoisella asetelmalla ja kirjavalla päähenkilöjoukolla, joten nähtäväksi jää mihin tässä oikein päädytään. Eikös tämäntyylisellä juonella ole olemassa joku leffakin?

Kello 16.00

Maraton on nyt paketissa! Olisin varmasti pystynyt parempaankin, mutta tulipahan ainakin luettua enemmän kuin mitä nykyään normaaliviikonlopun aikana saan luetuksi. Siinä mielessä maraton oli siis erittäin onnistunut, vaikka sivumäärällisesti ei mihinkään huikeisiin määriin päästykään. Lukituissa pääsin sivulle 206, joten yhteensä luin 561 sivua. Tämä tarkoittaa kahta kokonaan luettua kirjaa ja noin kahta kolmasosaa viimeisestä kirjasta. 

Kokemuksena maratoonaus oli hauskaa, vaikka se nyt osuikin viikonlopulle, jolloin minulla oli kaikenlaista muutakin puuhasteltavaa siinä samalla. :) Luetuista kirjoista tulee viikon aikana vielä ikiomat postauksensa, mutta sanotaanko niin, että valinnat osuivat nappiin! Yhdenkään kohdalla ei tullut sellaista tunnetta, että ei tätä nyt oikein jaksaisi ja pitäisikö vaihtaa johonkin toiseen. Kun lukemisen makuun pääsi, niin mielellään olisi vaikka jatkanut keskeytyksettä alusta loppuun saakka.

Paluu blogimaailmaan (?)

Hei pitkästä aikaa!

Olen aina silloin tällöin harmitellut itsekseni sitä, kuinka parin vuoden blogiharrastukseni päättyi lopulta kyllästymiseen ja opiskelujen tuomaan kiireeseen. Kirjablogin ylläpito oli nimittäin aikanaan oikein mainiota ajanviettoa. Se toimi keinona prosessoida lukemaansa ja samalla eräänlaisena muistikirjana omille lukukokemuksille. Lisäksi verkostoitumalla muiden kanssa löysi varsin paljon sellaisiakin kirjoja, joihin ei ehkä olisi ollenkaan osannut muuten tarttua. 

Pitkällisen jahkailun ja pohdiskelun jälkeen päätinkin antaa uuden mahdollisuuden blogilleni, ja täällä sitä nyt sitten taas ollaan. Oho. En edes tiedä, osaanko kirjoittaa tänne enää ollenkaan. Lukutahtini ei ole aivan entisellään, mutta yritän parhaani olla ottamatta liikaa stressiä päivitystahdista, ettei blogista vahingossakaan kehity pakkopullamaista touhua. Kirjoittelen siis silloin, kun on jotain kirjoitettavaa. Jännityksellä odotan myös sitä, bongaanko vielä vanhoja tuttuja kirjablogeja! 

Hieman omia kuulumisiani tästä vuosien varrelta: aloitin siis aikanaan opiskelemaan yliopistossa, ja viime kesänä menin sitten valmistumaan ihka oikeaksi informaatikoksi. :) Pienten mutkien kautta myös toiveeni päästä töihin yleisten kirjastojen puolelle kävi toteen, ja hääräilen juuri tälläkin hetkellä kirjastovirkailijan sijaisuutta Tampereella. On ihanaa huomata, kuinka "omalta" kirjastomaailma tuntuu työpaikkana. Erityisen hyvältä se tuntuu henkilönä, joka ei vielä lukiosta valmistuttuaan tiennyt urasuunnitelmistaan yhtikäs mitään! Etenkin meillä täällä Suomessa on vieläpä niin hyvä kirjastolaitos, että mielelläänhän siinä on mukana puuhastelemassa. :)

Tämän pidemmittä puheitta, ihanaa olla taas täällä! Ensimmäinen kunnon postaukseni lienee tulossa aivan lähipäivinä: olen nimittäin juuri loppusuoralla Kim Liggettin ihanan kutkuttavassa kirjassa Armonvuosi. 

Blogi-kulta, herää jo, herää jo..

Hui! Talvi on päättynyt aikaa sitten, kevätkin on jo lähes ohi ja kesä kolkuttelee ovella - mutta pikku blogini on unohtunut täydelliseen horrostilaan. Blogin ylläpitäjänkin on häpeäkseen tunnustettava, että kirjoja on tullut luettua kovin vähän, ellei nyt lasketa kirjallisuuden kurssille läpikäytyjä klassikkoteoksia. Lisäilin kyllä luettujen listalle erinäisiä teoksia, mutta niistä tuskin on luvassa erillisiä arvosteluja, kun aikaa niiden lukemisesta alkaa olla jo jonkin verran..

Nyt opinnot ovat kuitenkin tältä keväältä ohitse, ja se tarkoittaa toivon mukaan vastaavasti enemmän innostusta lukemiselle ja blogeilulle! :) Uudet tuulet puhaltavat myös blogin ulkoasussa, joka sekin valmistautuu ottamaan vastaan alkavan kesän. 

Ajattelin tässä käyttää samalla tilaisuuden hyväkseni ja vastata.. *kröhkröh* vähän myöhässä.. saamaani 11 kysymyksen haasteeseen. Haastajia oli peräti kaksin kappalein, kiitos siis Noannalle ja Sinille! :) Vastaan tällä kertaa Noannan kysymyksiin, kun ne ensimmäisenä sain. Siispä:

11 kysymyksen haaste

1. Jokaisen haastetun pitään kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haaste tulee laittaa eteenpäin 11 bloggaajalle, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

Noannan kysymykset:

1. Millä kolmella sanalla kuvailisit itseäsi?
- Realisti, huumorintajuinen ja laiskimus.

2. Millä kyvyllä osallistuisit Talent-kilpailuun?
- Voi eeei.. :D Ei kyllä tule mieleen mitään hauskaa.. Sarkastisella huumorillani?

3. Minkä elokuvan olet nähnyt viimeksi ja mitä pidit siitä?
- Thor: The Dark World. Näin sen toistamiseen ja kyllä, pidin kovasti, joskin kyseinen leffa on minulle Thor- ja Loki-fanina melko emotionaalisesti kuormittava.. :D

4. Mistä sait idean bloggaamiseen?
- Minua oli jo jonkin aikaa ehtinyt kiehtoa ajatus sekä blogin pitämisestä että kirja-arvioiden kirjoittamisesta. Alunperin ajattelin kirjoittavani arviot vain itselleni, ikään kuin muistinvirkistykseksi siitä, mitä on oikein tullut luettua - mutta lopulta päädyin kuitenkin yhdistämään nämä kaksi ideaa keskenään.

5. Jos saisit valita minkä tahansa kirjan miljöön tai maailman, mihin muuttaisit?
- Ehdottomasti Harry Potterien miljööseen, muu ei tule kysymykseenkään! Rakastan Britanniaa jo muutenkin, mutta kun lisätään soppaan vielä taikakoulu ja kokonainen taikayhteisö, niin sitä olisi jo suorastaan mahdotonta vastustaa.. :)

6. Suunnitteletko mielelläsi elämää eteenpäin vai katsotko mieluummin, mitä se tuo tullessaan?
- Vihaan päätöksentekoa, joten sen suhteen en pidä liiallisesta kaukaisuuteen katselusta - toisaalta taas en osaa olla lainkaan spontaani, vaan minun on suunniteltava kaikki pienemmätkin asiat hyvissä ajoin etukäteen.. Riippuu siis oikeastaan hyvin paljon mielialasta ja menossa olevan tulevaisuuskammon vakavuusasteesta.. :D

7. Jos sinun pitäisi valita loppuelämäksesi vain lukeminen tai kirjoittaminen, kumman valitsisit?
- Lukeminen. Pidän kirjoittamisesta, mutta karu fakta on, etten koskaan saa suollettua kynästä tai näppäimistöstä sellaista tekstiä, jota osaisin oikeasti itse arvostaa. :D Uppoudun siis paljon mieluummin muiden hengentuotoksiin - ja onhan silloin paljon enemmän valikoimaakin kuin vain oman pään tuotokset!

8. Milloin viimeksi tutustuit uuteen ihmiseen?
- Jos lasketaan vain sellaiset ihmiset, joihin koen todella tutustuneeni hyvin, niin heti yliopiston alettua ja sittemmin myös englannin kurssilla. :)

9. Bravuurisi keittiössä?
- Oivoi.. Keittiö ei ole vahvinta maaperääni, joten bravuureista löytyy oikeastaan vain mokkapalat. Mutta ne ovat aina uskomattoman herkullisia, vaikka itse sanonkin..! :D

10. Onko sinulla jo suunnitelmia kesäksi?
- Ei vielä kamalan paljoa, mutta toivottavasti enemmän lukemista kuin talvella, kavereiden näkemistä, festareita ja muuta hauskaa.

11. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
- Hetket, jolloin ei tarvitse huolehtia tekemättömistä hommista ja velvollisuuksista, vaan voi ottaa rauhassa ja nauttia. (: Ja tietenkin myös ystävät, matkustelu, musiikki ja herkuttelu.

Olen jo sen verran myöhässä, etten haasta tällä kertaa ketään.. :)

Vuosi kirjabloggailua takana!

Hiphei ja hurraa, tänään on Olipa kerran kirjablogin 1-vuotissynttärit! Tai no okei, jos ihan tarkkoja ollaan, niin blogi on itseasiassa perustettu 30. syyskuuta 2012, mutta ensimmäinen varsinainen kirja-arvostelu ilmestyi seuraavana päivänä 1. lokakuuta 2012. :) Siksi tämä tuntuu enemmän siltä oikealta synttäripäivältä!

En ollut koskaan tätä ennen ylläpitänyt minkäänlaista blogia, enkä ole välttämättä kovin pitkäjänteinen ihminen siinä mitä tulee pidempiin projekteihin. Siksi ajattelinkin usein blogin alkumetreillä, että kyllästys luultavasti vaanii jo ensimmäisen nurkan takana - eihän minusta ole säännölliseksi postaajaksi! Toisin kuitenkin kävi, ja tässä sitä ollaan. 

Toki blogin yksivuotiseen historiaan on mahtunut hiljaisempiakin kausia, valitettavasti sellainen on käynnissä juuri parhaillaankin. Yliopisto-opintojen alkaminen on sekoittanut pään ja vienyt jonkin verran henkisiä voimavaroja. Lukeminen on siksi jäänyt vähemmälle, mutta toisaalta myös arvostelut näyttävät kasaantuvan kirjoittamattomina sitä mukaan kun saan kirjoja loppuun. Täytyy yrittää tsempata loppuvuodeksi, kunhan elämä tästä vähän tasaantuu!

Olisin ehkä halunnut laittaa pystyyn pienen arvonnan blogin synttärien juhlistamiseksi, mutta koska hoksasin kovin myöhään, että tällainen merkkitapaus on tulossa, niin en ehtinyt sitä sen kummemmin miettiä. :/ Luulen, että vaikkapa joulun alla tai joskus tämän vuoden puolella kuitenkin olisi hyvä hetki pitää jotkin muut korvaavat, pienet arpajaiset... :) 

Loppuun vielä kaikenlaista hauskaa nippelitietoa vuoden varrelta!


Erikoisimpia hakusanoja, joilla Olipa kerran kirjablogiin on päädytty:

blogspot snape kiipelissä (Erityisesti tämän haun taustatarinan haluaisin kovasti kuulla.. :D) 

niin happy

rotta ritari

matkustaminen on ainoa

odinin metsästysseurue

miten näen ennakkoon olipa kerran

hallitsijan lemmikki rotat

mitä tarkoittaa simukka

"hylättyihin metrotunneleihin"

mikä kirja avaruusalus jolla kaikki s...

se ainoa oikea kirja

Luettujen/blogattujen kirjojen määrä: 

2012: 30, joista blogattu 30

2013: 68, joista blogattu 44

Yhteensä: 98, joista blogattu 74

Luetuimmat postaukset:

1. Dan Brown - Inferno

2. Stephenie Meyer - Vieras

3. C.J. Daugherty - Night School, Yön valitut

4. TTT - Vuoden 2013 odotetuimmat

5. Uutta J.K. Rowlingilta - salanimellä!

Haasteet:

Lukudiplomi - suoritettu

30Koetus - kesken 

Olen ollut vähän laiska hyppäämään mukaan haasteisiin, vaikka ne ovatkin aina vaikuttaneet kiehtovilta. 30Koetuksen suhteenkin näyttää kyllä nyt niin pahalta, että ei ainakaan pidä lähteä ahnehtimaan! 

TTT - Top Ten Tuesdayt:

Huonoimmat lukemani kirjat

Mieleenpainuvia lainauksia 

Vuoden 2013 odotetuimmat 

Suosikkikirjani

Jouluvieraita kirjoista 

Olisi kiva aloittaa TTT-listaukset uudelleen. :) Koen vain lukeneeni vasta niin vähän ja jumittuneeni niin pahasti tiettyihin suosikehin, että väkisinkin samat kirjat, niiden hahmot ja muut viittaukset nousevat aina esiin. 

Kirjaston yllätyskassi - jännitystä lukemiseen

Lainasin kesäkuun alkupuolella Tampereen kaupunginkirjastosta yllätyskassin! Ne olivat jo pitkään houkutelleet minua kirjastossa käydessäni, mutta vasta nyt kesällä oli oikeasti aikaa ja innostusta sellaisen lainaamiseen. Päätin nimittäin haastaa itseni: mitä tahansa kassista tulee, minä myös luen sen.

Jännitystä pidin yllä lainaamalla yllätyskassin kirjastonhoitajan kautta, jotta en nähnyt etukäteen mitä sieltä paljastuisi. En myöskään katsonut kaikkia kirjoja kerralla - vasta kun edellinen oli luettu, sain ottaa uuden. Valitsemani kassin teema on "Tutustumispaketti fantasiaan nuorille", eli sikäli tiukasti mukavuusalueen sisällä. :)

Yllätyksiä sieltä myös paljastui! Esittelen kirjat ja yhden äänikirjan lyhyesti tässä postauksessa, joten jos joku syystä tai toisesta ei halua spoilaantua, ei kannata lueskella tämän pidemmälle. :)

--------------------



Risingshadow.fi

Judy Allen: Fantasiatieto

Fantasiatieto on lapsille ja nuorille suunnattu tietopaketti, joka kertoo varsin kattavasti erilaisista taikaotuksista aina lohikäärmeistä keijukaisiin ja menninkäisiin. Se esittelee otusmyyttejä eri maista ja kulttuureista, ja joukosta löytyy myös hauskaa nippelitietoa. Aika paljon tunsin jo entuudestaan näistä olennoista kertovia tarinoita, ja olihan tämä vähän nuoremmille tarkoitettukin, mutta löysin myös muutamia kiinnostavia faktoja, joita en ennestään näistä myyteistä tiennyt!

fi.wikipedia.org

C.S. Lewis: Velho ja leijona

Klassikkosarjan Narnian tarinat avaava Velho ja leijona oli minullekin tuttu entuudestaan. Peverellien sisarukset Peter, Susan, Edmund ja Lucy lähetetään sotaa pakoon vanhan professorin luokse. Pian lapset löytävätkin professorin talosta vaatekaapin, jonka läpi aukenee reitti ihmeelliseen maailmaan, Narniaan. Siellä Valkea velho on anastanut hallitsijan paikan ja pitää valtakuntaa ikuisen talven alaisena. Vain ennustetut Eevan tyttäret ja Aadamin pojat voivat katkaista hänen hirmuvaltansa ja lunastaa asemansa Narnian oikeutettuina hallitsijoina.

Velhon ja leijonan lukeminen oli hyvää kertausta, viimeksi olen tainnut lukea sen yli viisi vuotta sitten. En muistanutkaan, miten nopeatempoinen se oli. Koko sarjaa en ole tainnut ikinä päästä loppuun asti - jotenkin kyllästys iski muutaman kirjan jälkeen, eikä Narnian tarinat ole koskaan kuulunut niihin ehdottomiin suosikeihini. Velho ja leijona on siitäkin huolimatta ehkä sellainen kirja, joka olisi jokaisen syytä tuntea edes jotenkuten.. :)

Risingshadow.fi

Päivi Honkapää: Meren alku

Meren alku on itsenäinen jatko-osa kirjalle Viides tuuli ja samalla tuulitrilogian toinen osa. Se kertoo kaikkien merten kapteenin Geretin ja tälle tärkeän laivan Mustan Lokin tarinaa. Kauan sitten laadittu lupaus velvoittaa Geretiä valvomaan tuulenhaltijoita, jotka voivat olla arvaamattomia ja vaarallisia, ja kun joku sitten kokoaa myrskyä Sabahanin kaupungissa, on Geretin lähdettävä matkaan. Hiipivä vanhuus vaivaa kuitenkin sekä kapteenia että tämän alusta, eikä laivaan kadotetulta rannalta nouseva, salamyhkäinen Duan ainakaan auta Geretiä valitsemaan järjen ja sydämen välillä.

En ollut kuullut ennen tästä kirjasta, saati koko trilogiasta. Meren alku on, kuten takakannessa sanotaan, kerronnaltaan lyyrisenkaunista ja unenomaista. Jäin monesti miettimään, olisinko ymmärtänyt tai saanut siitä irti enemmän, jos edellinenkin osa olisi ollut luettuna. Tätä mainostettiin itsenäisenä jatko-osana, mutta yleensä karsastan sarjojen tai trilogioiden aloittamista "keskeltä". Paljon asioita jäi hämärän peittoon, kaikkea en ymmärtänyt. Pidin myös kirjan alusta enemmän, loppua kohden kun alettiin mennä hämyisempiin käänteisiin.

Risingshadow.fi

Suzanne Collins: Nälkäpeli

Rajumyrskyt ja muut luonnonmullistukset ovat tuhonneet lähes koko maailman - vain pieni pala Amerikkaa on noussut tuhkasta ja muodostanut uuden valtion, Panemin. Panem on jaettu kahteentoista vyöhykkeeseen ja niitä hallitaan tiukalla otteella pääkaupungista, Capitolista. Aikoja sitten vyöhykkeet nousivat kapinaan Capitolin valtaa vastaan, mutta hävisivät katkerasti. Rangaistukseksi kehitettiin Nälkäpeli: peli, jossa joukko nuoria lähetetään suljetulle areenalle tappamaan toisiaan. Vain yksi voi selvitä hengissä voittajana.

Nälkäpeliä olen varmasti hehkuttanut ennenkin. :) Se on niin lempikirjojani kuin lempitrilogioitani. Juonta kuljetetaan hyvin eteenpäin, eikä kirjailija pelkää antaa hahmojensa kärsiä (mikä ei aina ole kyllä hyvä asia, yhyy). Eniten minulta vei aikoinaan tottua siihen, että tämä on kirjoitettu minämuotoisessa preesensissä. En ollut kai koskaan aiemmin lukenut ainuttakaan kirjaa preesensissä - nykyään menee sujuvasti sekin. Nälkäpeli on julma, mutta kiintoisa televisiospektaakkeli, ja kirja pitää otteessaan loppuun saakka. Vaikka olenkin tavallaan iloinen, että hyvä kirja on saanut huomiota, niin vähän myös kismittää se, millainen ilmiö tästä on elokuvan myötä tullut.

Risingshadow.fi

Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa & Liisan seikkailut peilimaailmassa

Pieni, vilkkaalla mielikuvituksella varustettu Liisa-tyttö päätyy haaveillessaan uskomattomiin seikkailuihin läpi pähkähullun ihmemaan ja peilimaailman. Matkalla hän tapaa virnistelevän kissan, hullun hatuntekijän, herttakuningattaren, valkean kanin ja monia muita toinen toistaan kummallisempia henkilöitä.

Liisan seikkailut ihmemaassa ovat monille tuttuja Disneyn klassikkopiirretyn kautta, vaikka jonkin verranhan siinä on kirjaa sovellettu. Seikkailut peilimaailmassa olivat minulle sen sijaan ihan vieraita, vaikka muutamaa tapahtumaa ja hahmoa on sieltäkin elokuvaan lainailtu. Siinä missä Liisan seikkailut ihmemaassa on kaikessa järjettömyydessäänkin vielä ihan ymmärrettävä, on Liisan seikkailut peilimaailmassa jo melkoista tajunnanvirtaa - tapahtumapaikat vaihtelevat äkkiarvaamatta eikä missään ole mitään tolkkua. :D Kuten Narnian tarinoissa, tässäkään ei turhia jahkailtu, vaan tapahtumat vyöryivät melko nopsaan. Etenkään jälkimmäinen kirja ei aivan osunut lukutottumuksiini. Teki kuitenkin ihan hyvää oppia tuntemaan paremmin myös tämä kirjapari.

Cdon.com

J.R.R. Tolkien: Hobitti - äänikirja
Hobitti kertoo Bilbo Reppulin tarinan ennen Taru sormusten herrasta -kirjatrilogiaa. Rauhallista elämää hobitinkolossaan elellyt Bilbo temmataan äkkiarvaamatta mukaan uskomattomaan seikkailuun yhdessä velho Gandalfin ja kolmentoista kääpiön kanssa. Heidän tehtävänsä on hakea takaisin kääpiöiltä anastettu aarre, jota julma lohikäärme Smaug pitää hallussaan.

Minun on pitänyt lukea Hobitti iät ja ajat, varsinkin nyt kun siitä on menossa elokuvatrilogiakin. Tämä äänikirja osui siis mukavasti ensimmäisen ja toisen elokuvan väliin. Nyt on kuitenkin pakko myöntää, miten äärimmäisen huono olen kuuntelemaan äänikirjoja.. En osaa vain olla ja kuunnella, mutta sitten kun alan tehdä samalla jotain muuta niin unohdan, että äänikirja ylipäänsä pyörii taustalla. Siksi tästäkin meni piiiitkiä pätkiä ohi niin, etten tainnut olla valppaana lainkaan.. :D Hobitti on kiintoisa seikkailu, mutta tarinallisesti minua kiinnostaa kyllä enemmän Taru sormusten herrasta, ja siitä saankin hyvän aasinsillan samalla kritisoida Peter Jacksonin valintaa jakaa Hobitti peräti kolmeksi elokuvaksi - siis yhtä pitkäksi kuin kolmesta täysmittaisesta kirjasta tehdyn elokuvatrilogian!

Varaslähtö lukumaratoniin Potterien merkeissä!

Parisen päivää sitten iski tunne, että olisi taas aika kerrata Harry Potterit! Keksin, että lukumaraton voisi olla paras tapa tämän toteuttamiseen. Vaikka Blogistaniassa vietetään lukumaratonin kakkoskierrosta vasta huomenissa, päätin itse ottaa pienen varaslähdön. (: Varsinaiseen tempaukseen en siis osallistu, keskiviikko kun ei välttämättä enää onnistu aikatauluiltaan.

Yleensä lukumaratoneihin kehotetaan varaamaan monipuolista luettavaa, mielellään myös lyhyehköjä kirjoja, jotta siihen yhteen tiiliskiveen ei kerkiä puutumaan. Ajattelin nyt silti yrittää ihan vain pelkillä Potter-kirjoilla. Tämä on ensimmäinen maratonini, joten toivottavasti homma ei käy liian yksitoikkoiseksi. Toisaalta Rowlingin luomaan taikamaailmaan kyllä uppoaa helposti useammaksikin tunniksi.. :) Jos tämä onnistuu, saatan joskus myöhemmin maratoonata jäljelle jäävät kirjatkin.

Maraton starttaa NYT ja jatkuu 12 tuntia tästä eteenpäin, toisin sanoen lopettelen kymmenen maissa illalla. Käyn silloin tällöin päivittelemässä edistymistäni tähän postaukseen. Sen pitemmittä puheitta, Alohomora Harry Potter ja Viisasten kivi!


Klo 11.40
"Jaha", hän sanoi pehmeällä äänellä, "Harry Potter. Meidän uusi - julkkiksemme."

Noin puolessa välissä Viisasten kiveä mennään ja tahti on pysynyt ihan kelvollisena. (: Kohta olisi tarkoitus syödä vähän jotain, mutta ehtiihän siinä samalla myös lueskella! 


Klo 13.30
Ei ollut ensimmäinen kerta kun Likusteritie nelosen aamiaispöydässä rähjättiin.

Viisasten kivi on nyt kahlattu läpi ja Salaisuuksien kammio on alkumetreissään. Lukuputkea katkaisee vähän se, että täytyy hetkeksi tarttua imurin varteen ja sitten käydä lenkittämässä koira. Yllättävän hyvin tässä on kuitenkin edennyt, suunnilleen sellaista 100 sivun tuntivauhtia. 


Klo 16.30
"Ovat silmänsä vihreät kuin rupikonnahillo, hiuksensa tummat kuin kuin musta noki. Oispa minun hän, saisin ystävän. Hälle pimeyden lordikin tappion koki."

Sata sivua Salaisuuksien kammiota lukematta! 


Klo 17.40
Harry Potter oli monin tavoin erikoinen poika. Ensinnäkin kesäloma oli hänen mielestään inhottavin aika vuodesta. Toiseksi hän teki oikein mielellään läksynsä, mutta joutui puurtamaan niitä salaa yösydännä. Lisäksi hän sattui olemaan velho.

Salaisuuksien kammio takana, Azkabanin vanki alkaa! :) Yllättävän mukavasti tahti on pysynyt kasassa, vähän alkaa jo puuduttamaan ja huomio herpaantumaan, mutta lyhkäiset tauot auttavat saamaan keskittymiskykyä takaisin. Kirjojenkin sivumäärä näkyy kasvavan, minä kun ihan muistin että Azkabanin vanki olisi ollut lyhyempi kuin edeltäjänsä! :D


Klo 21.00
Harry ei aivan tarkkaan tiennyt, miten hänen oli onnistunut päästä Hunajaherttuan kellariin, tunnelin läpi ja taas takaisin linnaan. Hän tiesi vain, että paluumatka oli sujunut alta aikayksikön eikä hän ollut pannut oikein mitään merkille, koska hänen päässään takoi keskustelu, jonka hän oli juuri kuullut.

Tästä lähtee loppukiri! Vielä tunti aikaa lueskella! Azkabanin vanki jää auttamatta kesken, höh. Loppuun olisin saattanut ehtiä, ellen olisi ihan pakostakin hairautunut katsomaan kuuden maissa Doctor Whota televisiosta.. Hupsis.


Klo 22.00
"Ne teki sen!" hän kuiskasi Harrylle. "Minä e-en usko tätä - ne teki sen!"

Ohi on! Azkabanin vangissa pääsin sivulle 347, vähän päälle sata jäi vielä jäljelle. Yhteissivumääräksi tulee siis laskujeni mukaan 1047 sivua. :) Pääsin yli tuhannen, mikä oli mielessäni epävirallisena tavoitteenakin. Nyt vain vähän harmittaa, että annoin Doctor Whon houkutella mukaansa - olisin siinä ajassa ehtinyt niukin naukin Azkabanin vangin loppuun. ;D

Loppujen lopuksi maratonista jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis. Etukäteen mietin, miten kummassa sitä jaksaa istua 12 tuntia kirjan ääressä. En ole koskaan ennen edes yrittänyt moista extremesuoritusta. Joskus kirjojen pariin uppoaa kyllä tuntikausiksi, mutta ikinä ennen en ole lukenut putkeen lähes koko valveillaoloaikaani. Mutta hauskaahan se oli! Voisin hyvin kuvitella tekeväni näin uudelleenkin ja joskus osallistuvani myös blogistanian järjestämiin lukumaratoneihin. :)

Uutta J.K. Rowlingilta - salanimellä!

J.K. Rowlingin edellisestä kirjasta Paikka vapaana ei ole kulunut kauaakaan, ja jo nyt lehdissä otsikoidaan kirjailijan uudesta tuotoksesta. Ainoa vain, että tämä uusi kirjapas on ilmestynyt jo huhtikuussa. Kirjan nimi on The Cuckoo's Calling ja se julkaistiin salanimellä Robert Galbraith. Rowling on huhujen alettua myöntänyt Galbraithin nimimerkikseen ja kertoo, että olisi toivonut salaisuuden säilyvän vielä vähän pidempään, sillä kirjoittaminen on ollut helpompaa ilman lukijoiden ja median asettamia ennakko-odotuksia ja paineita.

Luonnollisesti tällainen paljastus on nostanut heti ihmisten kiinnostusta kirjaa kohtaan. The Cuckoo's Calling on rikosromaani, mikä sinänsä ei vielä saa minua innostumaan - totuuden nimissä on sanottava, että ilman tätä mediapaljastusta en välttämättä olisi koskaan kuullut tästä kirjasta, saati lukenut sitä. Rikosjännärit vain eivät kuulu ylimpiin suosikkeihini: osittain siksi, etten millään malttaisi lukea niistä alkua, haluaisin vain suoraan hypätä loppuun selvittämään, kuka oli kaiken takana, kröh kröh..

Mutta tämä on Rowlingin kirja. Oli kuinka turhamaista hyvänsä valita lukemisensa kirjailijan eikä itse kirjan vuoksi, niin saatanpa silti hyvinkin päätyä tutustumaan tähän joskus, etenkin jos aikanaan ilmestyisi myös suomennos. Vaikka Harry Pottereille ei löydykään voittajaa, niin Paikka vapaana oli kiinnostavaa luettavaa, vaikkei sekään langennut aivan tavanomaiselle tottumusalueelleni. Olisin siis valmis antamaan myös The Cuckoo's Callingille mahdollisuuden.

Rikosetsivä Cormoran Striken tutkimuksia on ilmeisesti tarkoitus seurata useammankin kirjan ajan. The Cuckoo's Callingin kuvaus löytyy muun muassa Goodreads-sivustolta, jossa kirjaa on ehditty ylistää kevään mittaan paljonkin:

"A brilliant debut mystery in a classic vein: Detective Cormoran Strike investigates a supermodel's suicide. After losing his leg to a land mine in Afghanistan, Cormoran Strike is barely scraping by as a private investigator. Strike is down to one client, and creditors are calling. He has also just broken up with his longtime girlfriend and is living in his office.

Then John Bristow walks through his door with an amazing story: His sister, the legendary supermodel Lula Landry, known to her friends as the Cuckoo, famously fell to her death a few months earlier. The police ruled it a suicide, but John refuses to believe that. The case plunges Strike into the world of multimillionaire beauties, rock-star boyfriends, and desperate designers, and it introduces him to every variety of pleasure, enticement, seduction, and delusion known to man.

You may think you know detectives, but you've never met one quite like Strike. You may think you know about the wealthy and famous, but you've never seen them under an investigation like this."

Muita kiinnostuneita? Herättikö uutisointi teissä innostuksen pilkahduksen, kun jo näin pian on mahdollisuus päästä nauttimaan Rowlingin kynänjäljestä? Tai onko joku jopa tuurilla ehtinyt lukea tämän ennen suurta mediapaljastusta? Suomessa kirja ei varmaan tätä ennen ollut kovinkaan paljoa näkösällä.

Five Things Challenge

Tämän kivan pienen haasteen minulle lähetti Reta Todella vaiheessa -blogista. Kiitos siitä!


5 things I need daily

• Tietokoneen
• Jonkun, jonka kanssa jutella hauskoja
• Motivaatiota (usein hukassa)
• Aikaa
• Hyvän kirjan

5 books I recommend

• Joanne Harris: Riimut
• Patrick Rothfuss: Tuulen nimi
• Anneli Kanto & Terhi Rannela: Tähystäjäneito
• David Safier: Huono karma
• Patricia C. Wrede: Lohikäärmeen prinsessa (Lumotun metsän kronikat)

5 materialistic gift wishes

• Elokuvalippuja
• The Goo Goo Dollsien Magnetic-levy
• PS3 & PS4 (tulevia Kingdom Heartseja varten..!)
• Disneyn klassikkoleffoja
• Liput risteilylle

5 places I'd like to visit

• Skotlanti
• The Wizarding World of Harry Potter, Orlando
• Lontoo toistamiseen
• Disneyland
• Italia ties monettako kertaa

5 adjectives that describe me

• Realistinen pessimisti
• Huumorintajuinen
• Laiska
• Punapää
• Perfektionisti

5 maxims to give to others

• "Jos seinä tulee vastaan, etsi ovea."
• "Olen pessimisti. Tiedän kaiken turhaksi, mutta todennäköisesti olen taas tässäkin väärässä."
• "Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran."
• Useimmat päätökset ja valinnat voi muuttaa jälkikäteen, jos alkaa kaduttaa.
• "Älä koskaan siirrä huomiseksi sitä minkä voit siirtää ylihuomiseksi."

Taidan olla taas niin laiska, etten laita tätä tällä kertaa eteenpäin kenellekään. ;D

Uusi kokki mukaan kirjablogisoppaan

Kuten luultavasti kaikki tähän mennessä jo tietävät, kirjablogeissa on käyty viikonlopun yli suurta kuhinaa Nyt-liitteessä ilmestyneestä artikkelista Kirjabloggarit ovat kustantamoiden uusia bestiksiä. Ja miksipä en haluaisi lisätä myös omaa lusikkaani hämmentämään soppaa, vaikka sitten vähän jälkijunassa!

Tarkoitukseni on tosin ennemminkin osallistua kertomalla, miksi juuri minä luen kirjoja ja kirjoitan niistä sekä ottaa kantaa artikkelin otsikon väittämään. Muutoin keskustelua aiheesta lienee käytäneen muualla jo kylliksi. Esimerkiksi Morre, Nafisan ja Taika ovat antaneet äänensä kuulua.


Miksi siis luen kirjoja?
Uudet maailmat, seikkailut, samaistuttavat henkilöhahmot, ilo ja kyyneleet, eskapismi, nautinto.. Syitä voisi luetella lähes loputtomiin. Luen, koska se on kivaa. Olen lukenut jo lapsesta lähtien ahkerasti. Jotkut potkivat palloa, toiset pelaavat shakkia ja kolmannet purjehtivat - lukeminen on harrastus siinä missä muutkin.

Miksi kirjablogit?
Kirjablogi on minulle keino pysyä kärryillä siitä, mitä on tullut luettua. Osaan paremmin antaa kirjavinkkejä kavereille ja voin myös osaltani vaikuttaa siihen, että joku arvostamani kirja saa enemmän näkyvyyttä. Voi kauhistus, minähän siis käytännössä kehotan ihmisiä lukemaan itseäni kiinnostavia kirjoja! Ilmeisesti tämä on huono asia, sillä en ole kriitikko, en edes kirja-alalla.

En näe haittaa siitä, vaikka kirjablogisteja kuunneltaisiinkin nykyään yhtä paljon kuin kriitikoita. Kirjablogistit eivät ole ryöväämässä kriitikoiden asemaa tai asettamassa itseään heidän tilalleen. Eikö silti ole se ja sama, vihjaako ystäväni minulle lukeneensa kiinnotavan kirjan vai satunko lukemaan siitä kirjablogista, jos lopputuloksena kuitenkin päätän tarttua kyseiseen kirjaan? Onko siis kyseessä ihan oikea ongelma, jos mielipide tai arvio kirjasta tulee joltakulta muulta kuin kriitikolta? Siinähän voi saada vaikka vaikuttimia, jotka ohjaavat omaa lukemista.

Entä onko lukijana sellainen henkilö, joka lukee kirjallisuutta puhtaan viihdearvon ja harrastuksen vuoksi huonompi kuin sellainen, joka arvottaa kirjallisuutta ennen kaikkea taidemuotona? Tästä joku oli nimittäin kovinkin huolestunut: että kirjablogeissa ns. roskakirjallisuus pääsee vyörymään "oikean" kirjallisuuden yli.

Päinvastoin kuin mitä Nyt-liitteen artikkeli väittää, kirjablogit ovat laajentaneet makuani lukemisen suhteen. Ennen oman blogini aloittamista ja muihin vastaaviin tutustumista olin äärimmäisen nirso kirjojen suhteen. En halunnut kantaa kirjastosta isoa pinoa kirjoja vain kokeiltavaksi - piti olla jo lainatessa selvää, tulenko pitämään kyseisestä opuksesta. Takakansiteksti ei välttämättä aina riitä vangitsemaan kiinnostusta, mutta blogista löytyvä arvostelu saattaa täydentää sitä ja auttaa minua valitsemaan kirjan, jota en pelkän takakannen perusteella olisi koskaan valinnut.

Blogien ansiosta saan myös helposti tietoa sellaisistakin kirjoista, jotka ovat menneet täysin ohi tutkastani - niin uusista kuin vanhoista, tutummista ja tuntemattomammista. Siksi hämmästelen syvästi pelkoa, että kirjablogistien maku olisi muuttumassa liian yhtenmukaiseksi.  

Olenko sitten "kustantamoiden uusi bestis"?
Olen kiinnostunut vastaanottamaan arvostelukappaleita, mutta alusta asti minulle on ollut selvää, että kirjan alkuperä ei vaikuta mielipiteisiini tai niiden ilmaisemiseen millään tavalla. "Monet bloggaajat ovat kirjallisuuteen rakastuneita himolukijoita", sanoo Nyt-liitteen artikkelikin. Kirjat tosiaan ovat minulle sydämenasia. En halua johtaa itseäni tai ketään muutakaan harhaan väittämällä, että pidin jostakin kirjasta, jos en oikeasti pitänyt. En kirjoita arvosteluja varmistaakseni ilmaisten kirjojen virtaamisen jatkossakin - ja tuskin niin tekee kukaan muukaan.

Kirjalöytöjä!

Huhhei. Minä olen kirjabloggari, joka hankkii yleensä arvostelemansa kirjat kirjastosta. En siis juurikaan hamstraa niitä omaan hyllyyn - oikeastaan vain siinä harvinaisessa tapauksessa, että tiedän aiemman lukukokemuksen perusteella kirjan korvaamattoman hyväksi ja haluan sen hyllyäni koristamaan. Edes minä en kuitenkaan voi vastustaa kirjoja, jotka saa omakseen naurettavan halvalla, voisi sanoa jo että ilmaiseksi.
 
Tässä parin viikon sisällä on siis tullut hankittua enemmän kirjoja kuin mitä olen ikinä hankkinut edes vuodessa, haha. Nämä kaikki ovat käytettyjä löytöjä, niin kirpputoreilta kuin kirjaston poistettavien joukosta - mutta silti aivan priimakunnossa! Sen lisäksi erityismainintana pinkasta löytyy Joanne Harrisin "Herrasmiehiä ja huijareita", joka saapui postissa arvontavoittona Le Masque Rouge -blogin Emilieltä. Vielä kerran suuret kiitokset, kirjasta tulee olemaan paljon iloa! :)
 

 
Kävin lauantaina pitkästä aikaa kirpputoreja kiertämässä, ja sieltä tarttuikin sitten saman tien mukaan lisää Joanne Harrisin tuotantoa. "Kesäviiniä", "Appelsiinin tuoksu" ja "Sarkaa ja samettia" irtosivat kaikki 2 eurolla kappale. Erittäin hyväkuntoisia ovat, ainoastaan kansien irtopäällysteet ovat hitusen rispaantuneet reunoista, mutta väliäkös hällä!

Kirjastossa sen sijaan olin käymässä puhtaasti pänttäysmielessä, kun poikkesin lueskelemaan informaatiotutkimusta rauhaisassa ilmapiirissä. Olenkin huomannut, että kun ympärillä ei ole liikaa häiriötekijöitä tai muita houkutuksia, onnistuu lukeminenkin paremmin - toisin sanoen kaikkialla muualla paitsi kotona! :D

Lähtiessäni päätin vielä vilkaista poistuvien kirjojen pinkkaa ja mitä löysinkään: Neil Gaimanin "Coraline varjojen talossa"! Hihkaisin melkein ääneen kun vilkaisin hintaa, naurettavat 50 senttiä ahkerasti luetusta, mutta täysin käyttökelpoisesta kirjasta. Tarkemman tutkinnan jälkeen olin napannut syliini vielä Christopher Paolinin "Eragonin" ja J.K. Rowlingin "Ihmeotukset ja niiden olinpaikat". Kaikkien kolmen yhteishinta oli 1,5 euroa. 1,5 euroa! 

Hullua, miten onnellisena poistuin kirjastosta - kasvoillani oli varmaan näkemisen arvoinen hölmöniloinen hymy koko kotimatkan ajan. Kyllä opiskelu selvästi kannattaa, kun siitä näin palkitaan! :D

Vuosi 2012 + joulukuun luetut

Huhhu! Nyt ei voi oikein sanoa, että ensimmäinen vuoteni kirjabloggaajana olisi ohi, blogi kun käytännössä pyörähti käyntiin lokakuun ensimmäinen päivä - täytynee siis puhua ensimmäisestä neljännesosavuodesta. :D

Blogin perustaminen

Vuonna 2012 minäkin siis innostuin kirjablogien ihmeelliseen maailmaan. Suurin innoitus oli siinä, kun päädyin kirjastoon harjoittelijaksi (olen siellä vielä tämän vuoden maaliskuuhun saakka). Halusin kyetä myös myöhemmin muistamaan, mitä sitä on tullut luettua, mistä pidin, mistä en ja ennen kaikkea miksi. Siten on helpompi vinkkailla ystäville ja tuttaville hyvistä lukukokemuksistaan.

Mitä tuli luettua?

Yritin aluksi orjallisesti päivittään jonkinlaista lukulistaa siitä, mitä olisi seuraavaksi vuorossa. Kun en sitten kuitenkaan seurannut sitä lainkaan, päätin vaihtaa sen yksinkertaisesti jo luettujen kirjojen listaksi, minne on aina helppo lisätä kuukauden lopuksi luetut kirjat koosteeksi. Blogin perustamisesta alkaen luin viime vuonna yhteensä 30 kirjaa, kun taas sivuja karttui noin 9173, ellen ole ihan laskuissa seonnut.

Haasteet ja muut härpäkkeet

Ehdin aloittaa Lukudiplomi-haastetta, jonka suoritus jatkuu vielä tämän vuoden puolelle (25.5.2013 asti). Sain 6/10 kirjaa jo luettua, joten 4 olisi jäljellä. :) Vuonna 2013 lähden mukaan 30Koetukseen.

Noin muuten tuli vastaanotettua tunnustuksia toisilta bloggareilta, minkä lisäksi otin osaa muutamaan Top Ten Tuesdayhin, joissa listailin esimerkiksi inhokki- ja suosikkikirjani sekä tämän vuoden odotetuimmat opukset.


Joulukuun luetut

Joulukuussa luin seitsemän kirjaa, joiden yhteenlasketuksi sivumääräksi tuli 1651. Vähän laiskistuin loppuvuoteen päin, mutta ehkä nyt on hyvä tsempata uudelleen! :)

- Jennifer E. Smith - Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
- Charles Dickens - Joululaulu
- David Safier - Happy Family
- Neil Gaiman - Coraline varjojen talossa
- Axa Sorjanen - Puhu pukille
- Cassandra Clare - Langenneiden enkelten kaupunki
- Anneli Kanto - Tähystäjäneito

Nyt lähdetäänkin sitten ihan puhtaalta pöydältä tähyämään, mitä vuodella 2013 on tarjota!