lauantai 10. marraskuuta 2012

Cassandra Clare - Lasikaupunki

 ""Rakkaus ei tehnyt sinusta heikkoa", Jace sanoi.
"Se teki sinusta vahvemman."

Äitinsä hengen pelastamiseksi Claryn lähtee Varjometsästäjien alkukotiin, Idrisin Lasikaupunkiin, ja uhmaa henkensä kaupalla näiden ikuista lakia. Claryn itsepintaisuus ei miellytä Jacea, jota kielletty rakkaus ja palava halu piinaavat pahemmin kuin hän olisi ikinä voinut uskoa.

Idrisissä Clary saa lisää tietoa taustastaan ja löytää yllättävän liittolaisen: vetovoimaisen ja salaperäisen Sebastianin. Valentinen kerätessä voimia varjometsästäjien tuhoamiseksi, näiden ainoa selviytymiskeino näyttää olevan liittoutuminen vanhojen vihollistensa alamaailman väen kanssa. Mutta ehtiikö Clary ottaa ajoissa haltuun uudet voimansa, ennen kuin tuho on käsillä? Ja mikä onkaan salaperäisistä kohtalon välineistä kolmas?"


Lasikaupunki on Varjojen kaupungit -sarjan kolmas osa, joka on luonnollisesti jatkoa kahdelle edeltävälle osalle, Luukaupungille ja Tuhkakaupungille. Clary livistää omin lupineen Alicanteen, Varjonmetsästäjien alkukodin, Idrisin, pääkaupunkiin. Hänen on löydettävä käsiinsä velho, jolla on keino pelastaa Claryn äiti, mutta etsintäretki ei osoittaudu helpoksi. Uhka Valentinen demoniarmeijan hyökkäyksestä kasvaa, eikä Klaavi halua uskoa mahdollisuuteen kaupungin suojausten pettämisestä. 

Samalla Jace jatkaa tuskailuaan kielletyn ja piinaavan rakkautensa parissa. Tilannetta ei helpota lainkaan itsepintaisen Claryn ilmaantuminen Idrisiin, eikä myöskään se, kun Jacelle paljastuu lisää karmivia asioita hänen omasta menneisyydestään.. 

Lasikaupunki ei pettänyt. Kahden ensimmäisen osan tavoin se sisälsi mieltäkutkuttavaa toimintaa, jännitystä ja myös riipaisevaa romantiikkaa. En osaa oikeastaan sanoa tästä mitään järkevää spoilaamatta, jollakin tavalla jäi tunteet pintaan hyvällä tavalla kaikista juonenkäänteistä ja kirjan hahmoista, ja tekisi vain mieli hehkuttaa lisää ja lisää sarjan mahtavuutta.. :D

Clary oli kyllä ehkä ärsyttävimmillään tässä osassa. Hänen jääräpäisyytensä ja itsepintaisuutensa tuntui korostuneen, mikä selvästi ärsytti sekä minua lukijana että ihan kirjankin hahmoja, hahah. Hän ei oikeastaan pysähdy kuuntelemaan ketään, vaan toimii juuri niin kuin itse haluaa. Jace ei vieläkään kohonnut suureksi suosikikseni, mutta pidän silti hänen persoonastaan ja hahmokehityksestään enemmän tämän kirjan pohjalta. Simon taas.. No, Simon on ehkä tehnyt merkittävimmän muutoksen silmissäni, kyseinen hahmo ei enää ärsytä yhtä kovasti. Ensimmäisen kirjan nörtistä naapurinpojasta on kehkeytynyt rohkeampi, itsevarmempi ja jollakin tavalla henkisesti kypsempi. Onneksi niin.

Kirjaa oli vaikea malttaa laskea käsistään jo alkupuolella, ja mitä lähemmäs loppua päästiin, niin sitä haasteellisemmaksi se muuttui. Juonellisesti mukana on muutamia käänteitä, jotka kyllä pystyy jo aika alkuvaiheissa arvaamaan, mutta myös niitä, joita ei kyllä mitenkään osaa aavistaa tuleviksi. Ei voi kuin kehua.

Kuulin jo ennen sarjaan perehtymistäni, että sen piti olla alunperin vain trilogia, jota kirjailija sittemmin päätti jatkaa vielä kolmella kirjalla. Vaikka olin siis alusta lähtien asennoitunut trilogiaa pidempään kirjasarjaan, tuli minulle kuitenkin Lasikaupungin lopussa tunne, että tähänhän sen olisi pitänyt jäädä. Jatkoon suhtaudunkin hyvin ristiriitaisesti, sillä samalla kun olen iloinen Claryn ja kumppanien paluusta, on minulla kuitenkin ennakkoon sellainen olo, että kaikki loput kirjat ovat vain "lisuketta" tälle ns. alkuperäiselle trilogialle. Toivottavasti huomaan olevani väärässä, ja nautin tulevista osista yhtä paljon kuin kolmesta ensimmäisestä. 

Loppuun vielä ankaraa purkautumis-spoileria, joten en suosittele tätä katsomaan, ellei kirja ole luettuna. :D

Spoiler alkaa
Valentine eeeih!! Vaikka kyllähän sen aika selvästi tiesi, että pahikselle aina kaltoin käy, niin olin kuitenkin toivonut näkeväni Valentinen vielä tulevissakin osissa.. Snif. Yksinkertaisesti täydellisen loistava hahmo, joka vain parantui jokaisen kirjan myötä.

Ainut riemunpilkahdus oli se, kun selvisi, etteivät Jace ja Clary olekaan sisaruksia! Olin kuitenkin kokoajan jotenkin asennoitunut siihen, että Clary olisi se osapuoli, joka paljastuukin (jotenkin mystisesti) joksikin muuksi kuin Valentinen tyttäreksi. Tätä käännettä, varsinkaan näin toteutettuna, en siis ollut osannut aavistaa yhtään. Huhhu.

Spoiler päättyy

Arvosana: ****½

6 kommenttia:

  1. Juuh, samaa mieltä kanssa tuosta, että kirja olisi saanut hienon päätöksen tämän kirjan ansiosta, mutta luettuani Langenneiden enkelten kaupungin, en ole enää niin varma ;D Clarella on kyllä pettämätön tyyli koukuttaa lukijansa! Odotan innolla viidennettä suomennosta!

    Ja mielenkiinnolla odottelen myös Luukaupunki - leffaa, joka tulee ensi syksynä. Teaser tulee ensi viikolla, jes! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, teaser! :D Minäkin odottelen nyt innolla leffaa, varsinkin kun näyttelijävalinnoista ei ainakaan ulkonäöllisesti ole mitään valitettavaa. Tiedä sitten näyttelijänkyvyistä, kun yksikään ei ole minulle erityisemmin tuttu mistään aiemmista leffoista.

      Poista
    2. Itse ainakin pidän tuosta Lily Collinsista Claryna ja olen pitänyt neitosen leffoistakin aika paljon. Esiintyy mm. Kerro kerro kuvastin leffassa ja Taylor Lautnerin tähdittämässä Siepattu. Simonia näyttelevää Sheehania fanittaa jo nyt iso joukko, koska näyttelee aivan mahtavasti jossain tv-sarjassa. Jacen näyttelijähän on Twilightissa yksi Voltureista ja siinä se on ainakin hiton piikikäs persoona, tiedä miten siltä luonnistuu tuo ylimielinen ja flirttaileva meno :D Lightwoodien näyttelijät mulle aika uusia, mut Valentinea näyttelevä Jonathan Rhys Meyers on aivan loistava Tudorsissa. Siitä saattaa tulla loisto Valentine :D

      Poista
    3. Rynnistin oikeastaan heti ensimmäiseksi katsomaan, joudunko kiljumaan pettymyksestä Valentinen näyttelijän kohdalla, mutta ainakin tällä hetkellä uskon että siinä on tehty loistava valinta. :D Paljon olen kuullut kehuja Meyersin näyttelemisestä, eikä ulkonäössäkään ole mitään vikaa, heheh.. Ja mitä, Jacenko näyttelijä on ollut Twilighteissa? :'D Urgh, ei kyllä muistu mieleen, leffat on tullut nähtyä vaikken kyllä sarjaa itsessään yhtään arvosta.. Pienellä googlettamisella huomasin myös hänen esittäneen nuorta Gellert Grindelwaldia Pottereissa, mutta niissä rooli nyt tietenkin oli niin pieni, ettei siitä oikein osaa sanoa..

      Poista
  2. KOMMENTTI SISÄLTÄÄ SPOILEREITA joten kannattaa skipata jos haluaa välttyä niiltä.
    .
    .
    .
    .
    .
    .
    .
    Joo oli tällä kirjalla hetkensä. Claryn jääräpäisyys ärsytti minuakin, samoin se että Simonista tuli (tais olla jo edellisen kirjan lopussa mut kuitenkin) joku special vampyyri joka ei pala auringossa. Sillä ei tunnu olevan mitään muuta funktiota kuin kirjailijan halu pistää Simon elämään normaalia elämää.

    Valentinen kuoleman oli valitettava juttu minustakin. :c Mutta ainakin se käyttäyty älysöpösti ja epäpahismaisesti Jacea kohtaan jne. Kirjailija korosti et pahiksetkaan ei ole mustavalkoisia sellaisia.

    Se lopun kuolema ja ylösnousemusjuttu meni mielestäni liian yli. Jos kerran yksi päähenkilö tapetaan niin sillä pitäs olla muutakin funktiota kuin vain herätä enkelin herättämänä henkiin samassa kirjassa. Se oli jotenkin niin väkisin väännetty että pilasi koko kirjan.
    .
    .
    .
    .
    .
    .
    .
    .
    Spoilerit päättyvät.

    Mut joo se oli silti ihan viihdyttävää lukea jne. Seuraavassa kirjassa Simonille annetaan liian suuri osa, sen takia se jäikin kesken koska inhoan ko. henkilöä--- ehkä voisi jossain vaiheessa koittaa lukea sitä vielä.

    Ja sen leffan haluaisin nähdä ihan puhtaasta mielenkiinnosta että pilaako leffaversio tämänkin kirjasarjan kuten se teki Percy Jacksoneille. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pystyn aika hyvin allekirjoittamaan kaiken sanomasi. :D Oivoi, Percy Jackson -leffa, tuskaa.. Toisaalta jos jo lähtöasetelma on se, että kirjassa päähenkilö on 12-vuotias ja elokuvassa tätä näyttelee 18-vuotias niin.. eeh.. No, toivotaan, että tämän kanssa ei käy yhtä valitettavasti!

      Poista

Kommentit ovat aina tervetulleita! :)