keskiviikko 8. toukokuuta 2013

A.S. Byatt - Ragnarök, jumalten tuho

Pieni tyttö evakuoidaan toisen maailmansodan aikana englantilaisen teräskaupungin rikinkatkusta maaseudun arkiseen paratiisiin. Kevätesikoiden, tuhatkaunojen ja koiranruusujen keskellä laiha lapsi kaipaa Pohjois-Afrikassa taistelevaa isäänsä ja saa luettavakseen skandinavisia jumaltaruja. Myyttiset tarinat kertovat siitä, miten eräs maailma syntyi, täyttyi maagisista ja mahtavista olennoista ja kohtasi sitten loppunsa. Todellisen lopun. Kaiken lopun.

Samalla tavoin kuin tarinoiden sotaisat, ahneet ja typerät jumalat tietävät, että heidän päivänsä ovat luetut, laiha lapsi tietää, ettei hänen isänsä koskaan palaa. Liekehtivätukkainen isä mustassa lentokoneessaan kiitää taivaalla Odinin ajomiehenä niin kauan kuin maailman ympärille hitaasti kiertyvä Jörmungandr-käärme ei yllä puremaan häntäänsä. Vain siihen asti antaa odottaa itseään Ragnarök, jumalten tuho.

Tammi.fi

On toinen maailmansota, ja pieni tyttö matkaa muiden evakoituneiden mukana maaseudulle. Hänen isänsä on lähtenyt sotimaan, eikä laiha lapsi usko hänen enää palaavan. Sodan keskellä lapsi on kiinnostunut myyteistä, joissa kerrotaan erään maailman noususta ja tuhosta. Se maailma kuuluu muinaisille jumalille, joiden edesottamuksista lapsi lukee omistamastaan kirjasta.

Pelkäsin etukäteen, että Ragnarök olisi minun makuuni liikaa sidoksissa historialliseen puoleen, toiseen maailmansotaan, ennemmin kuin myytteihin, mutta ei suinkaan. Oikeastaan painopiste on nimenomaan myyttien uudelleenkerronnassa, mutta myös kuvaukset Laihasta lapsesta olivat kiinnostavia. Tasapaino on siltä osin saavutettu.

Tämä oli ensimmäinen lukemani kirja Byattilta, mutta jos tässä käytetty kieli on yhtään kyseiselle kirjailijalle tyypillistä, niin täytyy varmaan tutustua myös joihinkin muihin hänen tuotoksiinsa. Rakastuin soljuvaan, kauniiseen ja lipuen eteenpäin kulkevaan kerrontaan. Varsinkin myyttien osalta se saa eläytymään mukana, ja etenkin lopun lähestyessä hiipivät kylmät väreet selkäpiihin.

Olen huomannut monien valittelevan myyttien ja Laihasta lapsesta kertovien katkelmien olevan liian irrallisia, erillisiä kokonaisuuksia. Itseäni tämä ei missään vaiheessa häirinnyt, vaikka totta on sekin, ettei sidos ole kovin vahva. Myyttiseen osuuteen päästään aasinsillalla, kun Laiha lapsi vertaa mielessään maailmalla raivoavaa sotaa "Asgård ja jumalat" -kirjasta lukemaansa jumalten tuhoon. Hän etsii myyteistä lohtua, ne kiehtovat häntä, vaikka lapsi ymmärtääkin ne vain tarinoiksi.

Myyttisistä hahmoista erityisesti Loki ja hänen lapsensa ovat tapahtumien keskiössä, mikä miellytti minua kovasti - onhan Loki ehdottomasti germaanisten mytologioiden kiinnostavin hahmo. Tuntuu ehkä siltä, että kirjassa asetutaan jopa hänen puolelleen. En ainakaan muista ennen lukeneeni mitään, missä muut jumalat olisi kuvattu näinkin vahvasti ilottelevina, pelkurimaisina, jopa typerinä.

Ragnarök oli ehdottomasti lukemisen arvoinen kokemus. Yritin jopa vähän hidastella, että kirja ei loppuisi niin nopeasti, mutta tulihan se sitten kuitenkin aika vikkelästi ahmittua, varsinkin kun sivujakaan ei ole yli kahtasataa. Suosittelen tietenkin erityisesti mytologioiden ystäville.

Arvosana: * * * * ½

3 kommenttia:

  1. Hmmm tämäpä vaikutti mielenkiintoiselta, voisin itsekin harkita lukevani, kun tämä mytologian aihealue minua kovasti kiinnostaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaa ihmeessä kokeilla! :)

      Poista
  2. Kuulostaapa hyvältä kirjalta! Mytologiasta kiinnostuneena tämän voisikin ottaa tarkkailuun :D

    VastaaPoista

Kommentit ovat aina tervetulleita! :)