maanantai 31. joulukuuta 2012

Cassandra Clare - Langenneiden enkelten kaupunki

Sota on ohi, ja Clary Fray on palannut New Yorkiin. Hän harjoittelee ahkerasti tullakseen Varjometsästäjäksi, ja Jacesta on vihdoin tullut virallisesti hänen poikaystävänsä.

Mutta sitten joku alkaa murhata Valentinen joukkoihin kuuluvia Varjometsästäjiä, ja uhkana on uusi sota. Lisäksi Clary sysää tahtomattaan liikkeelle tapahtumaketjun, jonka vuoksi hän voi menettää kaiken mitä rakastaa. Myös Jacen.

Risingshadow.fi

Langenneiden enkelten kaupunki jatkaa Varjojen kaupungit -sarjaa jo neljännellä osalla. Sota on kukistettu, ja kaiken pitäisi jälleen olla hyvin: Clary ja Jace ovat vihdoin saaneet toisensa, ja nyt Clarykin harjoittelee tullakseen kunnon Varjometsästäjäksi.

Ongelmat kuitenkin palaavat, kun Valentinen joukkoihin kuuluneita Varjometsästäjiä aletaan surmata selittämättömästi. Samaan aikaan Clarylla on myös omia pulmia: vaikuttaa siltä kuin Jace väistelisi ja välttelisi häntä.

Hmm.. Tämä on jännittävä, mutta harvinaisen harmillinen käänne, sillä kaikki se viehätys, mitä koin sarjan aiempia osia lukiessani, oli nyt tipotiessään. Kuten todettu, alkuperäiset suunnitelmat trilogiasta olisivat toimineet - nyt jatko tuntui hivenen väkisinväännetyltä. Jumitinkin tämän kanssa yli kuukauden. Ei se nyt niiiin huono ollut mutta.. en vain tuntenut sitä samaa palavaa halua selvittää mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hahmojen kannalta kirja oli täyttä junnaamista, ainakin mitä tulee Claryyn ja Jaceen. Aargh! Ensin taistellaan kolmisen kirjaa siitä, saavatko he nyt toisensa vai eivätkö saa, ja kun lopulta kaiken pitäisi olla hyvin, päästään taas taantumaan siihen "eipäs-juupas-kylläpäs"-vaiheeseen. Jace on ärsyttävä, liian sulkeutunut ja liian päättämätön. Liikaa omien pelkojensa vallassa. Clary taas juoksentelee kuin päätön kana tekemässä omiaan. Onneksi kirjassa käytettiin kertojahahmoina myös muita henkilöitä, ja Simon on tässä pikku hiljaa nousemassa suurimmasta inhokkihahmostani suosikikseni, jos sama meno jatkuu.. Myös Jordan vaikuttaa kiinnostavalta, vaikka hänen "vastinparistaan" Maiasta en kamalasti pidäkään.

Juoni taas.. No, niin, kirja jätettiin äärimmäisen kutkuttavaan päätökseen, minkä takia on pakko lukea seuraavakin osa. Muutoin en pitänyt sitä niin ihmeellisenä. Kaipa jokaisessa kirjasarjassa on ainakin yksi heikompi osa, ja toivon syvää ja hartaasti, että Langenneiden enkelten kaupunki oli tämän sarjan "se heikoin kirja".

Ajatukseni jäivät jokseenkin hajanaisiksi, kun todellakin jumitin tämän kanssa niin pitkään. Onko viidennen kirjan suomennoksesta muuten kuulunut mitään, että tietää, jaksaako odotella sitä vai kannattaako saman tien yrittää hankkia käsiinsä englanninkielinen versio?

Arvosana: ***

2 kommenttia:

  1. Taitaa olla niin, että minulta jää tämä sarja kolmanteen teokseen. Minulle jo Tuhkakaupunki oli nimittäin nii heikko lenkki, että ihmettelen suuresti miksi edes luin Lasikaupungin. Eikä muutenkaan oikein innosta alkaa lukemaan Clary-Jace säätöä kun viimein päästiin onnelliseen loppuun :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta mielestäni juurikin tuo Tuhkakaupunki oli "alkuperäisen trilogian" heikoin lenkki. :D Lasikaupunki sen sijaan yllätti positiivisesti, enkä edes oikeastaan sanoa oliko se vai sarjan avausosa parempi. Mutta Langenneiden enkelten kaupunki, yhh.. Yleisestikin ärsyttää, kun nuortenkirjoissa tuntuu nykyään erityisesti korostuvan nämä on-off -säätämiset ja venkslaaminen. :/

      Ehkä sitä voisi sulkeutua omaan onnelliseen kuplaansa ja leikkiä, että Varjojen kaupungit päättyy kolmanteen osaansa, hahah. :D

      Poista

Kommentit ovat aina tervetulleita! :)