Beth Revis - Across the Universe, matka alkaa

Hyinen matka kohti tuntematonta alkaa

Avaruusalus Varjelus lähtee viemään tiedemiehistä ja asiantuntijoista koostuvaa retkikuntaa kohti kaukaista planeettaa. Mukana aluksella ovat myös 350 vuodeksi syväjäädytetyt Amy ja hänen vanhempansa.

17-vuotias Seuraaja on asunut Varjeluksella koko ikänsä ja hänelle Aurinko-Maa on vain kaukaista historiaa. Kun Seuraaja valmistautuu tulevaan tehtäväänsä aluksen johtajana, hän löytää alukseen kätketyt ihmiset - ja punatukkaisen Amyn.

Kun Amy herää 50 vuotta liian aikaisin, niin selviää, että myös muiden syväjäädytettyjen henki on uhattuna.

Adlibris.com

Maasta valjastetaan retkikunta kohti kaukaista planeettaa ja etsimään uutta mahdollisuutta asutukselle. Varjelus-aluksella mukana ovat myös Amy ja hänen vanhempansa. Heidät kaikki on syväjäädytetty 350 vuodeksi, sillä niin kauan alukselta on arvioitu vievän perillepääsyyn.

17-vuotias Seuraaja sen sijaan on elänyt Varjeluksella koko elämänsä, ja kouluttautuu nyt aluksen johtajan Vanhimman alaisuudessa tuleviin johtotehtäviinsä. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun hän löytää alukseen kätketyt ihmiset ja heidän mukanaan Amyn.

Amy herää 50 vuotta liian aikaisin ja aiheuttaa paljon hämminkiä aluksen nykyisen asukaskunnan keskuudessa - ja samalla joku irroittaa muidenkin syväjäädytettyjen ihmisten kryolaatikoita virtalähteistään.. Alukseen kätketyt valheet ja salaisuudet alkavat pikku hiljaa paljastua.

Huh. Matka alkaa oli mielenkiintoinen lukukokemus, jota muutamat seikat tosin varjostivat. Ajatus sinänsä on erikoinen: alusta, joka on lähtenyt matkaan vuosisatoja sitten, hallitsee yksi mies, nimeltään Vanhin. Asukkaat puolestaan on jaoteltu asumaan ja elämään töidensä mukaan. Osa on maanviljelijöitä ja ravitsijoita, osa valmistaa vaatteita - ja osa, ne joita pidetään hulluina, elävät sairaalassa. Suurin osa ihmisistä on omituisen passiivisia, minkä syy alkaa pikku hiljaa kirjan edetessä selvitä.

Oli valitettavan helppoa arvata ennalta ns. suurimmat juonikuviot. Syyllisen kaikkeen keksii oikeastaan jo ensimmäisen viidenkymmenen sivun sisällä, eikä kirjailija osaa johdatella lukijan epäilyksiä muualle vaan nimenomaan vahvistaa niitä tahattomasti. Hahmoista pidin lähinnä vain Seuraajasta ja hänen ystävästään Harleysta.

Amyn suhde vanhempiinsa jää jollain tavalla epämääräiseksi. Hänellä näyttää olevan kyllä vahva tunneside isäänsä, josta hän jatkuvasti huolehtii ja jota hän ajattelee.. mutta entäpä äiti? Tuntuu kuin tyttö ei koko kirjan aikana uhraisi ajatustakaan jäädytettynä viruvalle äidilleen, mutta lukijalle ei siltikään selvennetä, onko Amylla ja äidillä ollut riitoja tai muita erimielisyyksiä, jotka saisivat tytön olemaan piittaamatta.

Kaikkein ärsyttävintä koko kirjassa oli kuitenkin vain yksi sana. Kyllä, yksi sana! Kirjailija on nimittäin ilmeisesti pyrkinyt luomaan aluksella syntyneille ja kasvaneille hahmoilleen jonkinlaista uutta slangia, merkiksi siitä miten asiat ovat kehittyneet vuosisatojen aikana. Yritys näkyy kuitenkin vain kirotessa: siispä kirjan henkilöt toitottavatkin raivostumiseen saakka "kirosanaa" hervetti. Särähti jokaisella kerralla kamalasti korvaan, enkä pitänyt ajatuksesta laisinkaan.

Oli miten oli, minua kyllä kiinnostaa lukea tälle jatkoa - etenkin kun huomioi, millaiseen tilanteeseen päähenkilöt jäävät. Heillä tulee olemaan paaaljon ongelmia ratkaistavanaan, kun matka kohti tuntematonta jatkuu.

Arvosana: ***